Erzatz-leivällä ei ole jatkuvaa reseptiä, koska se auttoi selviämään sotavuosina ruokapulan olosuhteissa. Se koostui alun perin 55% rukiinjauhoista, 25 vehnästä, ja loput täydennettiin perunajauheella. Näiden ainesosien puuttuessa ne korvattiin muilla jauhatuksesta tai palkokasveilla jäljellä olevilla tuotteilla.
Valitse resepti
Huolimatta siitä, että jo tuotantoon liittyvien jätetuotteiden sekä quinoan, ruokojen, tammenterhojen ja neulojen lisäämistä täysivaltaiseen viljajauhoon on ollut käytetty jo Venäjältä, Venäjällä tällaista korvaavaa leipää osoittaa ei-venäläinen etuliite "ersatz".
Kielitieteen alalta
Der Ersatz ei tietenkään ole etuliite, mutta täysimittainen saksalainen sana, joka kääntää "korvaamiseksi, korvaukseksi" tai sotilaallisessa terminologiassa "täydentämiseksi". Ajan myötä sitä alettiin käyttää jonkin korvikkeena. Ei kuitenkaan ole täysin oikein katsoa, että ersatz-leivän käsite ilmestyi juuri Saksan ensimmäisen maailmansodan nälkäisinä vuosina. Sitten saksalaiset kutsuivat leipää Kriegsbrotiksi. Se oli varsin syötävää ja koostui 80%: sta rukiin ja vehnän seosta, pääosin ruisjauhoja. Siihen lisättiin 20% perunajauhetta, sokeria ja rasvaa oli läsnä koostumuksessa.
On myönnettävä, että saksalaiset perustivat viallisten tuotteiden teollisen tuotannon korvaavien aineiden avulla. Kemiallisen kehityksen ansiosta synteettinen kumi ja bentseeni esiintyivät elintarvikkeiden lisäksi ensimmäisen maailmansodan aikana polttoöljyn korvikkeena.
Nyt on vaikea palauttaa luotettavaa päivämäärää, jolloin korvaavat aineet syntyivät nimellä ersatz, mutta nykyään tätä termiä ei kutsuta yksinkertaisesti minkään korvikkeiksi, nimittäin alemmiksi analogeiksi. Ei vain ersatz-leipä, mutta myös ersatz-makkara, ersatz-nahka, ersatz-villa, aseet ja polttoaineet.